Kävin tänään katsomassa hyvin inspiroivan näyttelyn. Ei vain itse näyttelyssä olevien teoksien takia, vaan myös siksi että pääsin tutustumaan Tehdassaariprojektiin ja sen hallinnoimaan tilaan Luovassa Keskuksessa.

Tehdassaari-projekti on kansalaishanke, jonka tarkoituksena on luoda yhteisöllinen työtila sekä kulttuuri- ja hyvinvointikeskus Nokian Tehdassaareen. Pitkäaikaisena tavoitteena on koko Tehdassaaren elävöittäminen kaupunkilaisten ajanviettopaikaksi.

Toimintaa aloittamassa ja nyt edistämässä on Tehdassaari-osuuskunta. He vuokraavat mm. näyttelytilaa, jossa kävin katsomassa 11 taiteilijan yhteisnäyttelyä “Past & Present“.

On sääli että Tampereen kaupunki on aktiivisesti pyrkinyt hukkaamaan tällaisia tiloja, johon voi syntyä omaehtoista ja uutta luovaa kulttuuritoimintaa, joko antamalla tilojen rapistua tai remontoimalla ne kovan rahan toimistotiloiksi. Luova Tampere -ohjelmassa oli kai mukana jokin missio tällaisten tilojen säilyttämiseksi, mutta katsotaas vaan miten on käynyt. Missä niitä vähän rempallaan olevia, edullisia entisiä tuotanto- tai tehdastiloja on Tampereella? Ei missään. Pyynikin Trikoollakin alkavat neliövuokrat olla niin päätähuimaavat, ettei siellä kovin vaihtoehtoista ruohonjuurikulttuuria ole varaa harjoittaa. Ymmärrän kyllä että bisnes on bisnestä, mutta tuskin näin matalasuhdanteen aikoina kaikki vapaat tilat kannattaa remontoida kalliilla toimistoiksi tai purkaa vapaiksi tonteiksi?

Luovien alojen keskus, jonka joidenkin uutisointien mukaan piti tulla Onkiniemen Sukkatehtaaseen jo 2012, kuivahti kaupungin masinoimana kasaan. Miksi? Hyvä uutinen on että Sukkatehdas on aktivoitumassa omaehtoisesti: Sukkatehtaassa työskentelevät taiteilijat ovat nyt perustamassa Onkiniemeen kulttuuriyhdistystä, jonka tavoitteena on muuttaa vanha tehdas matalan kynnyksen kulttuurikeskukseksi. (Tamperelainen 6. 8. 2014)

Näemmä aito luovien alojen keskus syntyy vain niiden tekijöiden toimesta, joilla on siihen henkilökohtainen innostus ja palo. Turha syytää rahaa virkamiehille ja komiteoille, vaan niille, joiden intressissä on luoda edullisia tiloja kulttuurille ja oman taiteen esittämiseen tai yhteisöllisyyden luomiseen. Muuten ei saada aikaan muuta kuin lukemattomia palavereita ja työryhmiä, jotka eivät saa aikaiseksi mitään konkreettista?